Mieti vaikka puoliso joka ei ota kontaktia, ei hymyile, eikä juuri kiinnostu sun jutuista (okei, tää vika nyt toteutuu kai joskus :D), niin alkaa se väkisin vaikuttamaan. Yksipuolinen poskilihas-treeni käy voimille.
En käynyt missään, ei kiinnostanut mikään. Kaikki hetket halusin olla tyypin kanssa. Saatoin oikeasti olla viikon putkeen avaamatta ulko-ovea... Heti kun kehitystä alkoi tapahtumaan, niin mäkin aloin taas hengittämään.
Mun tapa käsitellä asioita voi olla vaikeaa tajuta. Elän huumorista ja ilman sitä ei ole mitään. Tutkin paljon asioita (go Google go!) ja haluan tietää ne pahimmatkin vaihtoehdot. Osaan kuitenkin mielestäni suodattaa asioita eikä se itsessään vie mua synkkyyksiin. Päin vastoin, näin taas osaan iloita pienistäkin asioista. Tietämys jotenkin vahvistaa mua. Esim polilla kun kuultiin sanat Dandy Walker, en pelästynyt kun olis siihen jo törmännyt kun tulkitsin ultrakuvaa aivoista. Ymmärrän sujuvasti lääkäreiden puheita ja saan ne välillä hämilleen kun puhun vermiksestä, takakuopasta ja 4. aivokammiosta. :D
Kun sitten viimein luovutin ja vaihdettiin korvikkeeseen, alkoi painoa tulla. Molemmille.
En olis ikinä uskonut että toinen ei kasva, kun samalla ruokavaliolla keskimmäinen on kasvanut silloisilla plus käyrillä reippaasti. Mitään muuta syytä ei ole keksitty (tosin sitä kukaan mitenkään tutkinutkaan), kuin että kevytmaito täytti mahan ja kulutusmaito jäi saamatta.
Sitten kun energiaa alkoi olemaan muuhunkin kuin hengissä pysymiseen, alkoi kehitystäkin tapahtua.
Vihdoin meillä oli 4 kuukauden iässä hymyilevä ja kontaktia ottava vauva! Siihen mennessä olin vain ehtinyt hajota ko johonkin syvälle. Tosi syvälle.
En käynyt missään, ei kiinnostanut mikään. Kaikki hetket halusin olla tyypin kanssa. Saatoin oikeasti olla viikon putkeen avaamatta ulko-ovea... Heti kun kehitystä alkoi tapahtumaan, niin mäkin aloin taas hengittämään.
Mun tapa käsitellä asioita voi olla vaikeaa tajuta. Elän huumorista ja ilman sitä ei ole mitään. Tutkin paljon asioita (go Google go!) ja haluan tietää ne pahimmatkin vaihtoehdot. Osaan kuitenkin mielestäni suodattaa asioita eikä se itsessään vie mua synkkyyksiin. Päin vastoin, näin taas osaan iloita pienistäkin asioista. Tietämys jotenkin vahvistaa mua. Esim polilla kun kuultiin sanat Dandy Walker, en pelästynyt kun olis siihen jo törmännyt kun tulkitsin ultrakuvaa aivoista. Ymmärrän sujuvasti lääkäreiden puheita ja saan ne välillä hämilleen kun puhun vermiksestä, takakuopasta ja 4. aivokammiosta. :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti