lauantai 22. helmikuuta 2014

Jumppaa!

Fysioterapia on vielä melko alussa, mutta olen siitä jotenkin ihan innoissani. Tyyppi alkoi kehittymään vasta 3 kuukauden jälkeen kun energiaa oli muuhunkin kuin hengittämiseen (miten niin en syytä itseäni? :o). Siksi ajattelen että pienet viivästymät voi johtua aivoista, mutta myös siitä ettei energiaa ollut kuin nukkumiseen. Ja kuten lääkärikin totesi, että paha se on motorisestikin kehittyä jos nukkuu suurimman osan vuorokaudesta... Totta.

Tyypillä on siis hypotoniaa ylävartalossa. Pään kannattelu melko onnetonta, tosin nyt sekin edistynyt hurrrjasti muutamassa viikossa, sekä kädet painavat sata tonnia. Tai siis siltä se näyttää. Pystymmässä asennossa ne jo nousevat helpommin, mutta selällä ollessaan nyt on vain muutama nosto rinnan päälle nähty.

Hypotonisuus meinaa sitä, että lihastonus, eli lihasjäntevyys on huonoa. Lihaksissa ei itsessään ole vikaa, vaan aivot ei lähetä viestiä lihaksille että "action!". Vastakohta on hypertonisuus, jossa taas lihasjäntevyys on yliaktivoitunut. Ei siis kiva juttu sekään.

Fyssari jumpatessa vahvistaa näitä lihaksia ja itse saadaan vinkkejä käsittelyyn, miten päivittäisissä touhuissa tuetaan motorista kehitystä. Tää vaihe on kieltämättä haastava, kun tukea vielä täytyy mutta ei kuitenkaan liikaa että tulee aistikokemuksia siitä omasta kropasta.

Se mikä lohduttaa tällä hetkellä, on että koko ajan kehitystä tapahtuu. Sisukas tyyppi. <3

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti